Välimiesmenettely -Salainen ja nopea, mutta kallis riidanratkaisukeino

18.01.2021

PARPOLA kirjoittaa:

Lähtökohtaisesti kaikkiin yritysten välisiin sopimuksiin on kirjattu, miten osapuolten väliset riidat ratkaistaan, mikäli sovintoneuvottelut eivät johda molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Käytännössä riidanratkaisupolkuja on kaksi, eli Käräjä-, hovi- ja korkein oikeus -tie tai luottamuksellinen välimiesmenettely. Vaihtoehtoisena riidanratkaisumenettelynä voidaan myös sopia sovintomenettelystä tai tuomioistuinsovittelusta.

Sopimusosapuolet voivat sopia vapaasti sopimuksesta aiheutuvien riitojen ratkaisusta. Riidanratkaisulauseke saattaa myös sisältyä sopimukseen sovellettaviin yleisiin sopimusehtoihin, kuten esimerkiksi ORGALIMEEN tai NLM -ehtoihin. Yleensä välityslausekkeessa sopimuspuolet sopivat myös välimiesmenettelyssä sovellettavasta kielestä ja paikasta. Sekä tietysti sopimukseen sovellettavasta lainsäädännöstä.

Välimiesmenettely on aina yleistä tuomioistuinmenettelyä nopeampaa. Riidan ratkaisevien välimiesten lukumäärä yleensä sovitaan jo sopimusta allekirjoitettaessa. Välimiesten määrä on 1 - 3. Sopimuksessa voidaan myös sopia, miten tai mikä taho valitsee välimiesoikeuden tuomarit. Välimiesmenettely on salainen, eikä välimiesoikeuden tuomioon yleensä voi hakea muutosta.

Välimiesmenettely on kallis riidanratkaisukeino. Mikäli kyseessä on Keskuskauppakamarin mukainen välimiesmenettely tulee kauppakamarille maksaa ennen menettelyn aloittamista ns. hallintomaksu. Välimiesoikeuden tuomareille maksetaan myös käytännössä aina palkkio tai ainakin osa siitä etukäteen. Yleensä välimiesmenettelyn aloittamiskulut ovat vähintään noin 20.000 - 30.000 euroa ennen kuin asiassa edes tapahtuu mitään. Välimiesmenettelyn aloittaminen vaatii siis yritykseltä kestävää kassaa. Kansainvälinen välimiesmenettely on vielä merkittävästi hintavampi riidanratkaisun muoto. 

Näin ollen joissakin tapauksissa välimieslauseke sopimuksessa saattaa siis olla jopa este oikeusturvan saamiselle riitatilanteessa, mikäli yrityksellä rahaa ei ole. Toki yleensä hävinnyt osapuoli maksaa välimiesmenettelyssäkin vastapuolen kulut jälkikäteen, mikäli erityisiä syitä tästä poikkeamiseen ei tuomion mukaan ole.

Välimiesmenettely on nopea, luottamuksellinen ja lopullinen tie riidan ratkaisuun. Toisaalta se on kallis ja joissakin, erityisesti yhden välimiehen ratkaistavaksi annetuissa tapauksissa, myös riskialtis riidanratkaisukeino. 

Kumpi polku sitten kannattaa sopimusta neuvoteltaessa valita? Yleiset oikeusasteet vai välimiesoikeus? Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole. Harkintaan vaikuttaa mm. sopimuksen sisältö eli se mistä asiasta sopimuksessa sovitaan ja yrityksen koko.