Salainen välimiesmenettely - nopea, mutta kallis riidanratkaisukeino

PARPOLA kirjoittaa:
Lähtökohtaisesti kaikkiin sopimuksiin on kirjattu, miten osapuolten väliset riidat ratkaistaan, mikäli sovintoneuvottelut eivät johtaisi molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.
Käytännössä riidanratkaisupolkuja on kaksi: Perinteinen käräjä-, hovi- ja korkein oikeus -tie tai salainen välimiesmenettely. Vaihtoehtoisena riidanratkaisumenettelynä voidaan myös sopia sovintomenettelystä tai tuomioistuinsovittelusta.
Sopimusvapauden piiriin kuuluu, että osapuolet voivat sopia vapaasti sopimuksesta aiheutuvien riitojen ratkaisusta. Riidanratkaisulauseke saattaa myös sisältyä sopimukseen sovellettaviin yleisiin sopimusehtoihin.
Välimiesmenettely on aina yleistä tuomioistuinmenettelyä nopeampaa.
Riidan ratkaisevien välimiesten lukumäärä, kieli ja oikeuspaikka sovitaan jo sopimusta allekirjoitettaessa. Välimiesten määrä on 1 - 3. Sopimuksessa voidaan myös sopia, miten tai mikä taho valitsee välimiesoikeuden tuomarit. Välimiesmenettely on luottamuksellinen, eikä välimiesoikeuden tuomioon yleensä voi hakea muutosta.
Välimiesmenettely on kallis riidanratkaisukeino.
Mikäli kyseessä on Keskuskauppakamarin mukainen välimiesmenettely tulee Kauppakamarille maksaa ennen menettelyn aloittamista ns. hallintomaksu. Välimiesoikeuden tuomareille maksetaan myös käytännössä aina palkkio tai ainakin osa siitä etukäteen.
Yleensä välimiesmenettelyn aloittamiskulut ovat vähintään noin 20.000 - 30.000 euroa ennen kuin asiassa edes tapahtuu yhtään mitään. Välimiesmenettelyn aloittaminen vaatii siis riitapukareilta kestävää kassaa. Kansainvälinen välimiesmenettely on vielä merkittävästi hintavampi riidanratkaisun muoto.
Näin ollen joissakin tapauksissa välimieslauseke sopimuksessa saattaa siis olla jopa este oikeusturvan saamiselle riitatilanteessa, mikäli rahat ovat tiukassa. Toki yleensä hävinnyt osapuoli maksaa välimiesmenettelyssäkin vastapuolen kulut jälkikäteen, mikäli erityisiä syitä tästä poikkeamiseen ei tuomion mukaan ole.
Välimiesmenettely on nopea, luottamuksellinen ja lopullinen tie riidan ratkaisuun. Toisaalta se on erittäin kallis ja joissakin, erityisesti yhden välimiehen ratkaistavaksi annetuissa tapauksissa, myös riskialtis riidanratkaisukeino.
Kumpi polku sitten kannattaa sopimusta neuvoteltaessa valita? Yleiset oikeusasteet vai välimiesoikeus?
Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole. Harkintaan vaikuttaa merkittävästi mm. sopimuksen sisältö eli se mistä asiasta sopimuksessa sovitaan, taloudellisen intressin määrä ja aika. Esimerkiksi isoissa kansainvälisissä projekteissa harvoin on aikaa jäädä odottamaan pitkää tietä käräjäoikeudesta korkeimpaan oikeuteen. Se kestää vuosia, mutta toki voi lisätä halukkuutta sovintoon, mihin aina kannattaa pyrkiä.